Melbourne, Australia

13.-15.2.2017

Intian sisäinen lento ei jännittänyt sitten yhtään. Ei ypöyhtään. Ei yhtää pelota nousta halpalentoyhtiön halpalentominipropellikoneeseen. Ei itse asiassa tarvinnutkaan jännittää, selvittiin siitäkin ehjin nahoin. Ja koko Intiasta. Melkoinen suoritus, että me kaksi, jotka ei mitenkään ollenkaan näytä kuuluvan Intiaan millään lailla, selvittiin sieltä kunnialla ja opittiin loppujen lopuksi jopa tykkäämään maasta. Kyllä sinne voi takaisin joskus mennä. Uteliaisuus heräsi, ja olisi mielenkiintoista nähdä, minkälaista muutosta tapahtuisi muutaman vuoden aikana. Oli silti kyllä ihana, että seuraava kohde oli juuri Australia. Johon oon kahden päivän aikana jo ihan totaalisesti rakastunut.

Kolmastoista päivä alettiin matka Ausseja kohti. Ensin Jaipurista Delhiin, jossa kuuden tunnin vaihto. Sitten Delhistä Kuala Lumpuriin kuusi tuntia. Oltiin molemmat siinä uskossa, että siellä olisi viiden tunnin vaihto, mutta kun tultiin koneesta ulos, tajuttiin, että jatkolento lähtee jo tunnin päästä. Ihan hyvin kerettiin, kun ei tarvinnut terminaaleja vaihtaa. Sitten istuttiinkin jo koneessa määränpäänä Melbourne, ja sitä innostuksen määrää, ai että!

Koneessa sattui hyvä tuuri, että omalla rivilläni oli kaksi tyhjää paikkaa, ja Klaaran rivillä yksi, joten toveri tuli viekkuun istumaan, ja molemmilla oli puolitoista penkkiä tilaa yrittää nukkua kahdeksan tunnin lennolla. Ihmeen hyvä tuuri, eli jotain on mentävä vikaan, vai?

Ei, mitään ei edes mennyt vikaan! Kone oli ajallaan, Melbournen kentältä päästiin super nopeasti ulos rinkkoinemme ja maahantulotarkastusten läpi. Löydettiin heti bussi, joka veisi asemalle suht lähellä hostellia, ja käveltiin loppumatka. Hostellilla oli ystävänpäiväbileet käynnissä kun raahauduttiin sinne reilu 30 tuntia valvoneena, hikisinä, väsyneinä, nälkäisinä. Ollaan eri huoneissa, koska bongattiin alennus hostellista viime minuutilla ja ei ollut kuin yksittäisiä sänkypaikkoja jäljellä. Omassa huoneessa oli hauska poikaporukka Irlannista ja Saksasta, joilla oli omat bileet käynnissä. Hetken heidän kanssa rupateltua sanoin meneväni suihkuun ja nukkumaan ja he onneksi tajusivat viedä bileensä muualle ja pääsin vihdoin makuulle. Uni maistui hyvin.

Hostelli tarjoaa joka aamu ilmaisia pannukakkuja, joten niitä nautittiin aamulla ja lähdettiin sitten kaupungille. Melbourne on ihan mahtava, niinkuin koko Australia. Kulttuuri, ihmiset, selkeys, siisteys, puhtaus, sää, puut, luonto, ruoka, ihmiset, ihmiset, ihmiset, aussiaksentti, kulttuuri, ihmiset, KAIKKI. Kaikki paitsi hinnat. Hintaerot on suuret Intiaa verrattuna tottakai. Täällä saa yhden hedelmän samaan hintaan kun Intiassa saa kilon hedelmiä. Mutta oli se oletettavissakin. Enivei, napattiin kartta käteen ja lähdettiin tutkimaan mitä tämä kaunis kaupunki pitää sisällään. Aloitettiin aamupalaostoksista, pari pientä pannukakkua ei vienyt aamunälkää. Ihanaa saada taas normaalia aamupalaa tulisen intialaisen sijaan. Ihanaa myös, että ennen jokaista kädestä suuhun pistettävää ruokaa kohden ei tarvitse käydä kosteuspyyhe-käsidesioperaatiota. Lähdettiin kävelemään joen rantaa pitkin satamaa kohti, ja ah tuo lämpö ja aurinko. Unohdin tietysti laittaa aurinkorasvaa, joten hartiat alkoi pikkuhiljaa punertamaan. Löydettiin ihana ihana ihana iso puutarhaa-alue. Ja huomattiin, että täällä ei pärjää yhtä vähällä ruualla kuin Intiassa. Tulee nimittäin käveltyä helposti 10-20km päivässä ja kulutettua energiaa ihan eri lailla. Pelkkä myslipatukka ja nektariini ei enää riitäkään lounaaksi. Puutarhan jälkeen mentiin tsekkaamaan paikallinen graffitikortteli, joka muistutti paljolti Ljubljanan Metelkovaa. Seinät, ikkunat, roskikset ja kadut kaikki täynnä paikallisten katutaiteilijoiden graffiteja.

Hostellilla on onneksi keittiö, ja täällä saa myös ilmaiseksi käyttää riisiä ja pastaa, joten käytiin ostamassa kalapuikkoja ja tultiin hostellille kokkaamaan. Mieleen tuli heti reilin ainaiset mauttomat pasta-annokset mihin alkoi jo kyllästymään. Tästä se taas alkaa. Ei se mitään, kunhan saa ruokaa masuun ja energiaa jostain ja halvalla, niin hyvä tulee! Hostellilta bongattiin jonkinnäköinen reissuasiantuntija, joka ehdotti meille itärannikon aikatauluttamista ja eri kohteita ja juttuja. Afrosurffari myös selitti meille, miten päästään St Kilda rannalle, mihin suunniteltiin menevämme katsomaan auringonlaskua ja pingviinejä ja syömään jäätelöä purkista ja juomaan viiniä pullosta. Tämä suunnitelmahan syntyi jo Intiassa, jolloin sovittiin, että ollaan tämmönen rentoutumishetki ansaittu. Melbourne on niin etelässä, että tänne näkyy sekä auringonnousu että lasku. Oli niin ihana pitkästä aikaa olla merellä. Käveltiin paikkaan, missä yleensä auringon laskettua näkyy pingviinejä. Ja näkyihän niitä! Pimeä oli kerennyt laskeutua jo sen verran, että kuvia en onnistunut saamaan, mutta mieleen painuivat kyllä suloiset kuvat niistä pikkuisista pinguista!

Takaisin Melbourneen päästyä jäätiin hostellin aulaan pitämään hauskaa ja lähdettiin vielä johonkin reppureissaajien hauskanpitomestaan. Mahtava ensimmäinen päivä Melissä takana!